Riitänkö minä sellaisena kuin olen?

Mitä on riittämättömyyden tunne?

Riittämättömyyden tunne on yleinen ja helposti aiheutuva tunne. Kuvittelen, että me kaikki tunnistamme sen. Tunteen taustalla on pelkoa siitä, että se mitä teen tai olen ei ole riittävää, tarpeeksi.

lonely, man, crying-1510265.jpg

Mieli saattaa vertailla; en yllä samoihin suorituksiin kuin muut, en osaa yhtä hyvin, en ole yhtä taitava kuin muut. Siihen saattaa liittyä arvottomuutta, siitä millainen koen olevani, häpeää omasta kuvitellusta kyvyttömyydestä tai osaamattomuudesta.

Pelko ja häpeä ovat molemmat tunteina varsin raskaita ja voimakkaasti kehoa aktivoivia tunteita. Pelko saattaa aiheuttaa meille halua paeta, piiloutua tai vastaavasti taistella, hyökätä. Häpeä sen sijaan, mitä todennäköisemmin lamaannuttaa meitä. Huonommuuden tunteet voivat tuntua raskaina taakkoina kehossa ja estää meitä toimimasta. 

Mikä aiheuttaa riittämättömyyden tunnetta? 

Olen huomannut, että omassa elämässäni riittämättömyyden tunteeni saavat suurinta bensaa liekkeihin omista sisäisistä vaatimuksista. Sisäiset toiminnan standardit joko vanhempana, kumppanina tai työntekijänä ovat omia kuvitelmia, vaatimuksia siitä millaisiin suorituksiin tai toimintatapoihin minun tulisi kussakin kontekstissa toistuvasti pystyä.

Esimerkiksi vanhempana lempeys, rauhallisuus ja lämpö tai työntekijänä tunnollisuus, ahkeruus ja aikaansaaminen. Ajatukset kuten, Minun tulisi aina pystyä…, Kaikkien kuuluisi toimia… En voi levätä, ellenOvat merkkejä sisäisistä vaatimuksista, jotka asettavat ehtoja sille, miten paljon ja millä tavalla minun pitää esiintyä, suorittaa, toimia, ahkeroida… ennen kuin saan lopettaa ja levätä.

Vaatimukset itsessään ovat kuin ulkoisia laatikoita, naamioita, joiden takaa ja joiden kautta minun täytyisi toimia. 

Toinen riittämättömyyteen vaikuttava asia, joka on itsemme ulkopuolella, ovat ulkoiset olosuhteet. Tähän kuuluvat esimerkiksi lapsiperheen lainalaisuudet, työn luonne ja siihen liittyvät tekijät, kuten aikataulut, viestintä, työmatka ja ilmapiiri työpaikalla.

Ulkoiset tekijät asettavat omalle elämällemme raamit, joiden sisällä toimimme. On yksilöllistä miten paljon ulkoiset olosuhteet kuormittavat ihmistä ja minkälaisia vaikutusmahdollisuuksia hän kokee niihin.

Me kaikki koemme meitä ympäröivää maailmaa eri tavalla. Ulkoiset olosuhteet, joihin emme koe voivamme vaikuttaa, ovat omiaan aiheuttamaan kiirettä, stressiä ja sitä kautta riittämättömyyttä.

tiktok, social media, hurry-3362037.jpg

Kiireessä kehomme erittää stressihormonia, adrenaliinia, joka saa meidät toimimaan rivakasti. Jos kiire ja stressi ovat jokapäiväisiä kokemuksia, eikä keho saa niiden jälkeen tarvitsemaansa lepoa ja palautumista, alkaa hyvinvoinnin alamäki. 

Mitä riittämättömyyden tunne aiheuttaa?

Riittämättömyyden tunne itsessään on stressireaktio. Se voi olla kuin alaspäin vetävä pyörre, joka usein alkaa aikataululla, siitä seuraavalla kiireen tunteella, stressillä, ahdistuksena rinnan päällä tai tuntemuksina vatsassa. Ihminen sinnittelee, selviää, pärjää, suoriutuu työpäivästään ja tulee kotiin puolikuolleena. Hän kokee helpotusta, siitä, että päivä on ohi.

Työasiat jäävät helposti mieleen kiertämään ja riittämättömyyden tunne tekemättömistä tehtävistä tai omasta mielestä huonosti hoidetuista tilanteista saattaa painaa. Pulssi on kotonakin koholla, hengitys pinnallista ja päätä särkee. Hartiat ovat koholla ja lapaluiden välissä kiristää.

Pitkittyessään tämä pyörre johtaa siihen, että aamulla töihin meno alkaa tuntua vastenmieliseltä, vaikealta. Uniongelmat saattavat tulla mukaan, joista helposti seuraa huonoa syömistä ja liikunnan vähenemistä. Pyörre saa lisää imuvoimaa vaan siitä, ettei mikään muutu. 

Miten saada elämästä taas mukavaa?

girl, swing, rocking-996635.jpg

Onneksi on olemassa suunnanvaihdon menetelmiä. Ihminen havahtuu jossain kohtaa siihen, että omasta elämästä ovat kadonneet kaikki värit, maut ja ilot. Elämä tuntuu puurtamiselta ja marraskuiselta, harmaalta selviytymistaistelulta. Kaikki aika elämässä menee työhön ja siitä palautumiseen.

Elämän kuuluu olla myös mukavaa, nautinnollista ja iloista. Mahdollisimman suuren ajan päivästä. Ihminen saapuu töistä kotiin ja on väsynyt, turhautunut ja kokee edelleen riittämättömyyttä.

Muistaako hän kiittää itseään kaikista niistä pienistä ja suurista asioista, joita hän päivän aikana sai aikaan? Muistaako hän huomata kaiken hyvän, jota hän omalla toiminnallaan, sanoillaan tai olemuksellaan sai aikaan? Muistaako hän arvostaa itseään; kiittää siitä, että hän sai nousta aamulla ja mennä työhön, jolla on vaikutus.

Ihmisenä olemisen arvo ei määräydy sen mukaan, kuinka paljon saamme aikaan. Se määräytyy sen yksinkertaisen arvon kautta, että olemme olemassa. Minä ja sinä riitämme täydellisesti juuri nyt. Voin valita haluta itselleni hyvää, arvostaa itseäni. 

Miten voin harjoitella olemaan riittävä?

Pysähtyminen arjen keskellä, käden laittaminen rinnalle ja muutama syvä, vatsan pohjaan asti kulkeva hengitys auttaa meitä muistamaan. Ei ole kiirettä, mitään pahaa ei tapahdu jos pysähdyn ja hengitän syvään viisi kertaa. Minä riitän. Minä riitänkin! Minä todella riitän.

Kyse on sisäisistä volyyminappuloista, joita voimme uudelleensäätää, siihen asentoon, joka omaa elämäämme ja hyvinvointiamme parhaiten palvelee. Minä riitän itselleni.

Omaa autopilottia, eli automaattista toimintatapaa voi opettaa jättämällä asioita kesken, siirtämällä niiden tekemistä ja kieltäytymällä lisätehtävistä. Hidastamalla ja pysähtymällä säännöllisesti voi oppia tunnistamaan toimintayllykkeen itsessään ja olemaan sen kanssa.

Vaikka toimintayllyke aktivoituu, sitä ei tarvitse totella. Voi opetella olemaan tottelematon, jotta saa enemmän tilaa vanhan ympärille, jotta uusi voi löytää muotonsa. 

Lempeää viikkoa sinulle,

dt Kaisa

Duuniterkkari Kaisa, itsetuntemus-ja muutosvalmentaja, FM.

Vieritä ylös